maanantai 25. lokakuuta 2010

Vielä kerran Iguassu

Sen verran taisi jäädä tuo juttu Argentiinan puolen retkestä kesken, että jatketaan se vielä loppuun, ennen kuin katsotaan operaatio Iguassu loppuun käsitellyksi.

Tuolla Argentiinan puolella me tosiaan mentiin ensin kaksi pysäkkiä junalla ylemmille putouksille, jossa suoritettiin pikakiito Devil's throatille,  sieltä yksi pysäkin väli takaisin päin junalla. Siten tehtiim se reilun parin kilsan kävelylenkki ja katseltiin alimpia putouksia. Sen jälkeen tarkoitus oli lähteä junalla takaisin opastuskeskukseen. Ykköspysäkillä oli kuitenkin edelleen melkoinen jono ihmisiä odottamassa junaa - tällä kertaa takaisin päin. Odotusaika olisi ollut kolme varttia. Kun toisena vaihtoehtona oli vajaan kilometrin kävely subtrooppisen sademetsän halkovaa polkua pitkin, valitsimme sen. Polun varrella oli monenlaisia kasveja, kuulimme erilaisia lintuja (taas tuli viisastuttuakin- Iguassulla elää vain kaksi tukaanilajia, kun niitä Amazonilla elää yli 50. Kaikki tukaanit ovat rosvoja, jotka ryöstävät toisten lintujen pesiä ja syövät niiden poikasia.) ja yrtimme kuvata perhosia, joita siellä oli tusinoittain. Huomasimme sen, että mitä isompi perhonen, sen pahempi siitä on saada kuvaa - kaikki niistä kämmenenkokoisista ottamamme kuvat ovat joko tyhjiä lehtiä tai yhtä suttua. Sama pätee myös sinisiin perhosiin, niitä on hankalampi kuvata kuin punaisia tai keltaisia - jahtasimme yhtä sinisiipistä sorttia varmaan puoli tuntia ennen kuin saimme kuvat.

Opastuskeskukselta kävimme hakemassa sen pakollisen t-paidan, muutoin anti oli todella köyhä. Ei mitään sellaista tavaraa, jota olisi ollut järkeä yrittää kuljettaa Suomeen (ohutta lasia olevia koriste-esineitä, jousi ja nuolia, isoja tyynyjä jne.). Intiaanien käsityöpuodissa olisi ollut kiva pistäytyä, mutta sillä kohtaa miehille (sekä Tomi että Tadeu) tuli kiire kotiin, joten yksi nainen vastaan kaksi miestä hävisi ja intiaanikrääsät jäivät tutkimatta.

Paluumatkalla napsimme vielä kuvia Foz Iguassulta eli rajavyöhykkeeltä, niitä onkin esitelty jo aiemmin eli ei niistä sen enempää. Rajalta päästiin läpi ilman suurempaa häslinkiä ja nopeasti - jälleen hyvä ajoitus eli ennen iltapäivän turistibusseja. Hotellilla olimme kolmen aikaan eli koko retken kesto noin 7 tuntia.

Tylsän jutun kuvitteeksi sitten jotain parempaa eli parhaat palat noin tuhannesta Iguassun kuvastamme.















Päivitys: 25.10.2010 /// klo 10:23 Brasilian aikaa.

Lisätty video putouksista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti