Maailman laajuisesti tunnettu merikilpikonnien suojeluprojekti Tamar, sai alkunsa täällä Praia do Fortessa 30 vuotta sitten. Viisi innokasta meribiologia uskoi, että uhanalaiset merikilpikonnat on mahdollista pelastaa ja suojella ja ryhtyi työhön. Niin sai alkunsa TArtaruga MARinho, joka tarkoittaa merikilpikonnaa.
Alkuvuodet eivät olleet helppoja, sillä kilpikonnat olivat paikallisille kalastajille tärkeä saalistuksen kohde. Niiden pesiä vainottiin ja hävitettiin, valtavat määrät kilpikonnia jäi kiinni kalastusverkkoihin ja pitkän siiman koukkuihin ja kuoli. Sitkeä asennekasvatus ja suojelutyö alkoivat kuitenkin tuottaa hedelmää ja jossain vaiheessa saatiin rannikon kalastajatkin mukaan. Pian kävikin niin, että he, jotka olivat aiemmin olleet kilpikonnien pahimmat viholliset, olivat kaikkein innokkaimpina suojelemassa kilpikonnia.
Merikilpikonnat ovat ainoat elossa olevat eläimet, joiden esi-isät ovat olleet olemassa jo dinosaurusten aikaan. Merikilpikonnat ovat selvinneet kaikista ilmastonmuutoksista, ihmisten aiheuttamista mullistuksista ja voivat taas tänä päivänä melko hyvin. Aktiivinen suojelutyö on lisännyt niiden määrä ja Tamar-projekti saattanut ne ihmisten tietoisuuteen.
Tamar-projektin käynnistäjät olivat aikanaan varsin fiksuja henkilöitä, sillä he tajusivat nopeasti, että saadakseen asiansa läpi ja uskottavaksi, heidän oli tarjottava ihmisille jotain tilalle. Eli kun nämä menettivät kilpikonnanmetsästyksen, tarjosivat suojelijat tilalle paitsi asennekasvatusta myös työtä. Tänä päivänä suorasti tai epäsuorasti tamarprojektin kautta saavat leipänsä tuhannet ihmiset- osa tekemällä töitä projektilla, sen esittelypuistoissa, kaupoissa, ravintoloissa jne. Osa tekemällä kauppoihin myytäviä tuotteita, kouluttamalla ja montaa muuta.
Tamar on ollut hyvin merkityksellinen, sillä sen ansiosta 1000 kilometriä Brasilian yli 8000 kilometriä pitkästä rantaviivasta on saatu suojelun piiriin. Yli 10 miljoonaa merikilpikonnan poikasta on vapautettu takaisin meriin, kilpikonnia on rengastettu satoja tuhansia ja niiden reittejä on seurattu paitsi rengastusmerkkien myös sateliittien avulla ja niiden elämästä on saatu lisää tietoa.
Tamar tekee yhteistyötä koulujen kanssa eli opettaa lapsille täällä ympäristöystävällistä elämäntapaa, antaa lapsille mahdollisuuksia tutustua meriin ja niiden elämään. Se myös järjestää konnien vapautustapahtumia, joissa jokainen voi käydä vapauttamassa kilpikonnan poikasia mereen, Tamar-projektin kautta on myös mahdollista adoptoida oma merikilpikonna - en muista tarkkaa realimäärää, mitä se maksaisi, mutta sen vastineeksi saa sitten tietoja omasta adopitiokonnastaan, t-paidan ja muuta krääsää ja pääsee tosiaan seuraamaan sen "oman" kilpikonnansa elämää. Tässä on vain se ongelma, että kilpikonnat elävät paljon kauemman kuin ihmiset eli en tiedä siirtyykö adoptio sitten perintönä seuraavalle sukupolvelle.
Koko tämä iso organisaatio ja arvokkaaksi katsottava työ on syynä siihen, että myös pääsymaksut Tamar-projektin täkäläiseen esittelypuistoon ovat brasilialaisittain korkeat - 12 realia aikuiselta. Sen kuitenkin maksaa mielellään, kun tietää, että se menee hyvään työhön. Suurin lompakkonsa raottaja on kuitenkin paikallinen öljy-yhtiö PetroBras, jonka osin likaantuneen kilpensä kiilottamiseksi (muistelkaapa vain sitä isoa öljylautta onnettomuutta Brasilian rannikolla vuonna 2001, eikä se ole mitenkään ainutkertainen, google- haku kertoo, että PetroBrasille on sattunut ja tapahtunut) toimii puiston pääsponsorina.
Praia do Forten Tamar-puisto toimii mallikappaleena muille, koska täältä se kaikki lähti. Kaikkialla näkee, että puistoon panostetaan valtavasti. Kaksi vuotta sitten rakennettiin yhtä lisäallasta, nyt oli taas rakenteilla entistä isompi ja hienompi allas. Kävijämäärät puistossa ovat kasvaneet sitä mukaa, kun tietoisuus puistosta on levinnyt, joten kai he kokevat, että puiston on myös tarjottava entistä enemmän nähtävää siellä kävijöille. Valitettavasti vain alueen rajat tulevat jossain kohtaa vastaan, sillä puisto sijaitsee Vila do Forten kylän uloimmassa niemenkärjessä ja sen takaa alkavat asutut talot, kirkko ja uuden hotellin alueet. Alueelle on mahdollista päästä joko tutustumaan puistoon (pääsymaksu 12 realia) tai syömään Souza (mustekala) ravintolaan ja kauppaan (tällöin pääsymaksu 2 realia). Omista puistokokemuksistamme kerromme lisää seuraavassa tekstissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti